Jyväskylän kaupunginosasivusto - Kypärämäki - Köhniö
 
TIETOJA ALUEESTA

Kypärämäen historiaa

Jyväskylän kaupunki perustettiin vanhalle markkinapaikalle 1837. Ajalle tyypillinen ruutukaava muodosti kantakaupungin ja siitä länteen hankittiin kaupungille viljelys- ja laidunmaata. Tämä laidunmaa oli Taavettilan talon entistä metsämaata ja se sijaitsi kaupungin länsipuolella seuraillen Vaasaan menevää tietä kapeana 400-1200 metrin levyisenä ja 7 km pituisena kaistana aina Köhniönjärven taakse.

Kyseisellä laidunalueella sijaitsee myös Kypärämäen nykyinen asutusalue n. 3 klm päässä keskustasta. Vaikka se kuului alusta alkaen kaupungin alueeseen, kesti sata vuotta ennenkuin se rakennettiin.

Vuonna 1855 kaupungissa oli 704 asukasta ja 84 lehmää, joita laidunnettiin juuri Kypärämäessä. Samoin kaupunki edisti maataloutta vuokraamalla pariksi kymmeneksi vuodeksi kerrallaan metsiä kaskeamista varten. Kaskeamisen tarkoituksena oli lähinnä valmistaa laidunta kaupungin lehmille. 1860-luvun lopulla mm. Rimminsuon ja Vasikkalammen välinen metsä eli juuri Kypärämäen alue jaettiin kaskenviljelystä varten 18 lohkoon ja jätettiin 4 vuodeksi arentille.

Vuoden 1941 suuri esikaupunkiliitos selkeytti kaavoitustilanteen, mutta juuri alkanut talvisota siirtolaisineen lisäsi ennestäänkin vaikeata asuntotilannetta.

Suurin syy asutuksen leviämiseen kauemmaksi oli väestön lisäys ja siirtolaisten saapuminen paikkakunnalle. Erääksi uudisrakennuskohteeksi tuli juuri metsäinen ja korkeuseroiltaan hyvin vaihteleva Kypärämäki, jonne talvisodan jälkeen rakennettiin asuntoalue.

Kypärämäen alue kaavoitettiin 1940 ja rakennustyöt saatiin alkuun välittömästi. Kaupunki rakennutti Vesangantien pohjoispuolelle ja alueen itäreunaan 51 kahden perheen asuintaloa. rakennukset olivat 1-kerroksisia, ne oli rakennettu pilareille ja vinttitiloja niissä ei ollut lainkaan. Rakennukset valmistuivat 1941. Asuntoalueen rakennuskanta muuttui vähitellen puolitoistakerroksiseksi omakotialueeksi, joskin 1-kerroksisia rakennuksia on vielä jäljellä.

Alueelle muutti lähinnä siirtolaisia, leipätehtaan työväkeä ja muutamia kaupunkilaisia, joskaan ei niinkään virkamiehiä.

Sodan jälkeen rakentaminen jälleen elpyi. Ruotsi lahjoitti siirtolaisia varten rakennuksia, jotka tuotiin elementteinä työvälineineen kaikkineen ja ne pystytettiin täyteen korpeen. Metsäkadulle näitä lahjataloja pystytettiin vuosina 1945-46 toistakymmentä.

Toinen asuntoalue Keskussairaalan mäen taakse syntyi samoihin aikoihin. Lähinnä tykkitehtaalaisten asuntoalueeksi syntyi Rihlaperä entisen ampumaradan paikalle ja ns. Velkaperä Kangaskadun ja Köhniönkadun alueelle. Kypärämäkeen rakennettiin myös 1940-luvun lopulla runsaasti. Kypärätielle kaupunki rakensi 8 huoneistoisia puukerrostaloja 1949. Keihäsmiehenkatu sai rakennuksensa samana vuonna ja sen tontit olivat ns. rintamamiestontteja, jollaisia oli myös Jousimiehenkadulla ja Pyssymiehenkadulla. Rimminlammen alueelle Jousimiehenkadun lähistölle sijoitettiin myös muutama asutustila, joiden peltoalat ovat vielä nähtävissä.

Tarpeellisin asuntotarve Kypärämäessä saatiin tyydytetyksi siten 1950-luvulle tultaessa. Alueella oli kuitenkin vielä paljon käyttämätöntä tonttimaata jäljellä. Salokatu rakennettiin vasta 1950-luvun puolivälissä ja Kypärätielle tehdyt norjalaistyyppiset Veljeskodon rakennukset tehtiin 1954.

Kypärämäki ei ollut vieläkään valmis. Erämiehenkatua ei ollut vielä Köhniölle saakka, vaan Vesangantielle kuljettiin Keihäsmiehenkadun kautta. Erämiehenkatu, joka nykyisin on alueen keskusväylä, rakennettiin loppuosaltaan vasta 1950-luvulla. Varsinainen Kypärätien alue uusiutui 1970-luvulla, jolloin luonteeltaan matalan omakotialueen keskelle rakennettiin kerrostaloja, jotka ovat lähinnä kaupungin vuokrataloja.

Kun kouluikäisten lasten määrä siirtoväen, muuttoliikkeen ja ns. suurten ikäluokkien ansiosta kasvoi voimakkaasti 1940-luvun loppuvuosina, eivät entiset koulutilat riittäneet. Aluksi suunniteltiin hirsirakenteista koulua, mutta se tehtiinkin kivestä, vaikka rakennushirret oli jo hankittu. Kypärämäen koulu valmistui 1949 ja uusi siipirakennus 1959. Asuntoalueelle tuli myös muita palveluja kuten kauppoja, pankki, apteekki sekä uusi neuvola 1970-luvun lopussa. Kypärämäki muodostui omaksi yhdyskunnakseen, joskin hyvät liikenneyhteydet kaupunkiin mahdollistivat kaikenlaisen palvelun helpon saamisen.

* Mukaillen lähteestä: Jyväskylän kaupunki. Alueittainen perusparannuskokeilu. Kypärämäen yleissuunnitelma 1982-1986.

Asukasyhdistys

Alueella toimii Kypärämäen ja Köhniön Asukasyhdistys, nykyiseen hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet:
Kari Kettunen Keihäsmiehenkatu 3
Sini Louhivuori, pj Koivukatu 4
Antero Mikonranta Koivukatu 19
Arja Mönkkönen Rihlaperä 1
Juha Saltevo Permikatu 15
Ritva Salunen Keihäsmiehenkatu 19
Simo Suoja Kahakatu 17
Arja Toivanen, tal.hoit. Loukkukatu 43 C
Terhi Tuukkanen Köhniönkatu 19
Lasse Savola, siht. Saihokatu 4

Asukasyhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~louhivuo/Kyparamaki.html. Sivut ovat hieman vanhentuneet, mutta niiltä löytyy kaikenlaista mukavaa, kuten Kypärämäki-aiheisia sarjakuvia!

 

 

 

 

 
Jyväskylän kaupunginosasivusto - Kypärämäki - Köhniö